Missä ovat oikeasti työelämää palvelevat ohjelmistot?

Kiky- eli kilpailukykysopimukseen en viitsisi ottaa kantaa. Otan kuitenkin vähän – ja nimenomaan työn tuottavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmasta!

Työn tuottavuuden laskenta ei tunnu olevan selvää pässinlihaa, mutta yksinkertaistaen työn tuottavuutta mitataan mm. tehtyjen työtuntien määrällä, henkilöstömäärällä ja työvoimakustannuksilla. Näiden kaikkien petraamiseen kilpailukykysopimus tähtää. Nostetaan siis työaikaa, ei sovita uusista palkankorotuksista ja esimerkiksi työttömyys- ja eläkemaksut nousevat työntekijöillä. Lisäksi julkisella sektorilla vähennetään lomarahoja väliaikaisesti. Julkisella sektorilla on myös nipistetty henkilöstömäärää siten, että esimerkiksi hallinnon väkeä on vähennetty rutkasti. Oletuksena on, että työn tuottavuus kasvaa näillä keinoin ja samalla myös bruttokansantuote ampaisee käyrällä ylöspäin.

Kuvittelen ja uskonkin, että suoraan työvoimakustannuksiin puuttumalla ja painamalla niitä alas, työn tuottavuuden voisi ajatella kasvavan. Voin olla kyllä väärässäkin. Mutta nämä kaksi muuta työn tuottavuuden elementtiä ovat haastavampia ymmärtää.

Henkilöstömäärän dumppaaminen alas ja häränpaskahommat

Henkilöstömäärää on ihan hyvä vähentää, jos on niin, ettei kaikille ns. riitä työtä ja pienemmälläkin porukalla saataisiin homma hoidettua. Tasapainoilua voi aiheuttaa sen miettiminen, mihin asti tätä määrää pienennetään eli minkä verran tarvittaisiin kuitenkin pientä vararesurssia? Vararesursseja voi  toki ostaa vuokratyömarkkinoilta, mutta voiko kaikessa?

Luin professori Tommi Sottisen blogikirjoituksen ”Häränpaskahommia” . Hänelle häränpaskahommia ovat hallinnolliset, byrokraattiset ”paperihommat”, joita on varsin paljon. Sottinen moittii myös antiikkisia ohjelmistoja, jotka vaikeuttavat entisestään näiden asioiden hoitoa.

Oma kokemukseni em. ohjelmistoasioista näin ”hallintopiruna” on ihan sama kuin Sottisen. Mietin joka ikinen kerta avatessani henkilöstöhallinnon tai taloushallinnon ohjelmistoja (tiedän, että niitä on jollain tavoin siedettäviäkin olemassa, mutta niiden kääntäminen ”julkisen sektorin kielelle” maksaisi maltaita. Ainakin ohjelmistotoimittajien itsensä mielestä.), miksi ihmeessä minä käytän tämmöisiä ohjelmia, kun arkisessa elämässäni suitsait sukkelaan sormella pyyhkäisten teen mitä ihmeellisimpiä temppuja kännykälläkin? Minä sentään käytän kohtuullisen aktiivisesti osana työtäni henkilöstöpuolen ohjelmistoja, enkä silti kestä niiden kömpelyyttä, enkä ymmärrä niitä. Ne eivät toimi sillä logiikalla, millä me käyttäjät.

Missä ovat työelämää palvelevat ohjelmistot, jotka ohjaavat käyttäjää helposti ja yksinkertaisesti ja joita voi käyttää edes sormella ruutua tökäten? Olen esimerkiksi tehnyt matkalaskua kolmen kollegan kanssa siten, että meiltä meni siihen työaikaa yhteensä 1,5 tuntia. Siitä voi laskea, mitä se maksoi työnantajalle, kun kolme asiantuntijatasoista ihmistä kulutti aikaansa yhteen matkalaskuun. 

Ohjelmistoihin liittyen Helsingin Sanomissa oli 13.9.16 mielenkiintoinen juttu ”Robotti osaa pomosi hommat paremmin – ja voi korvata pian jopa tuhansia sairaanhoitajia”.

Jutun mukaan hallinnolliset keskijohtoa olevat esimiehet poistuisivat, koska asiantuntijat eivät tarvitse esimiestä. Tarvitaan vain ylin johto sekä asiantuntijat ja etulinjan työntekijät. Hallinnon ohjelmistot eli robotit korvaisivat siis keskijohdon. Nykyään moni huippuasiantuntija on suostunut hallinnolliseksi esimieheksi hukaten samalla intohimonsa, ”because money talks”. Niin se vain on, pomo saa parempaa palkkaa ja harva kuitenkaan haluaa tuosta palkankorotuksesta luopua, jos se on tarjolla. Jos hallinnollista esimiestä ei tarvittaisi, voitaisiin tämä resurssi -myös se palkankorotus- kohdistaa muualle.

Minulla olisi ihan yksinkertainen ratkaisu näille kömpelöille ohjelmistoille. Samalla saattaisi korvautua esimieskin. Se on "Sysrobo". Muoto voi olla mikä vain, mutta sen pitää toimia vähintään sormella tökkäämällä tai puhumalla sille. Sen muotoa pystyisi muuttamaan interaktiivisesti ja siihen voisi lisätä erilaisia palikoita käyttäjän tarpeen mukaan. Nimi "Sysrobo" tulee sanoista "SYSteeminen ROBOtti" eli siinä kaikki osaset vaikuttavat kaikkeen. Senpä vuoksi ei tarvita erikseen talous/henkilöstö- jne. ohjelmistoja, vaan ne löytyvät samasta Sysrobosta, niitä voi yhdistellä ja ne keskustelevat reilusti toistensa kanssa. Ei voi olla liian vaikeaa, kun Googlekin onnistuu yhdistämään ties mitä sivustoja yms. niin, että ne näyttävät tietävän toinen toistensa sielunelämän. Samanlaisia "Sysroboja" voisi kehitellä jokaisen asiantuntijuuden avuksi. Kaikki liittyy kaikkeen...

Alkeellinen "Sysrobo" Milllaisia toiveita sinulla olisi?

Tämä ihan vinkkinä ohjelmistokehittäjille! Minä ja moni kollegani voimme tulla konsultoimaan tarpeista, saa ottaa yhteyttä! Kompromisseihin ja "tämä meidän ohjelma toimii näin ja teidän pitäisi muuttaa toimintatapoja, jotta ohjelma ymmärtää", ei sitten ole oikea vastaus. Ohjelma taipuu ja palvelee käyttäjän mukaan. Ei toisinpäin.

Työaika-asioihin palaan erikseen loppuviikosta...